Pupu, Nao, Ilo ja Uni

Parempaa hallintaa ja ruokamäärät

admin — Sun, 05 Sep 2010 16:55:20 +0000

Uni houdinille on taas kokeiltu toista tapaa taluttaa. Se kun haukkuu ja hyppii kaikki vastaantulevat koirat (ja jotkut ihmisetkin). Yritin taluttaa sitä joku aika sitten pelkällä nahkalenkillä, joka oli molemmista päistä kiinni hihnan lukossa. Tämä tapa vähiten kuluttaa tuota niskaturkkia. No mikä oli tulos, vastaan tuli pieni koira ja kun yritin hillitä Unia sivullani, niin eikös se vetänyt päänsä pannasta. Onneksi ehdin varoittaa pikkukoiran omistajaa ja tämä sai pienen griffoninsa pelastettua syliin. Unihan ei olisi pahaa tehnyt, mennyt läpsimään tassuilla ja leikkimään pikku kaverin kanssa, mutta se olisi saattanut olla tuhoisaa tälle kaverille. Tämän jälkeen kuljettiin kuonopannassa taas. Tuskastuin vaan kuonopannan kanssa, kun Unin sai hallittua, mutta mitään oppimista ei tapahtunut, kuonopannassa sai hypittyä ja hilluttua entiseen malliin. Täällä kun vielä yleensä se vastaantulija tulee vastaan sillä kapeimmalla peltopolulla… Näissä tapauksissa ei auttanut kuin survoa koirat heinikkoon, lähes ojaan ja yrittää vain pidellä hihnoista kiinni (ja hävetä silmänsä päästään). Itselleni tämä on kova pala, sillä koirani ovat aina käyttäytyneet mallikelpoisesti ja ne on olleet koulutettuja. Pikku musta Uni, on usein koetellut kärsivällisyyttäni, vähän niinkuin pikku musta kääpiövillakoira Wilma aikanaan, sekin raivosi hihnassa. Mutta tuommoinen 4 kiloinen oli vastaantulijoiden mielestä lähinnä huvittava, kun taas tuo 25kg ei ole.

Vanhassa vara parempi, kun totaali hermo meni. Kaivoin koirien hihnalaatikosta nahkaisen kiristyspannan. Pupullekkin löytyi toinen joka juuri ja juuri meni. Ja eikun lenkille. Nyt lenkkejä kerryttyä olen huomannut, että ne toimivat, ainakin vielä. Voi olla, että jossain välissä niidenkin teho hiipuu ja pitää siirtyä hetkeksi johonkin toiseen. Nostamalla pannan hyvin ylös toisia koiria ohittaessa, saa Unin hyvin helposti hillittyä ja kiristämällä myös usein suhtkoht vaimennettua. Koira kulkee vierellä, kuin kouluhevonen kootussa ravissa, mutta kulkee. Lisäksi Uni yrittää usein näissä ohitustilanteissa pannasta pois pääsyä pään heilutuksella ja nopealla peruutuksella, mutta hah, kiristyspannastapa neiti ei irti pääse! Pupu uskoo jo sitä, että pannan nostaa ylös, sitä ei tarvitse sillä kiristää lainkaan. Näin minä pääsen ohi ilman, että täytyy kärrätä koirat ojaan seisomaan, pidellä niitä niin kovaa kuin pystyy ja ennenkaikkea, ei tarvitse hävetä riehuvaa isoa koiraa. Ehkä tähän pääsisi jollain pehmeämmälläkin tyylillä pitkäjänteisesti harjoittamalla, mutta nyt ei ole siihen resursseja tämän kasvavan mahan kanssa. Entisaikoina tämä tyyli oli valtavirtaa, mitä koirakouluissakin opetettiin (silloin kauan sitten 80- ja 90-luvulla kun minäkin olen tokossa kilpaillut…).

Onneksi saan välillä lenkille myös apukäsiä. Pojat kun on oppineet koirankäsittelytaitoja ja koirat on oppineet kulkemaan, niin heitäkin voi yhdistää. Pupukin on lapsen talutettava, silloin kun ei tule toinen koira vastaan, silloin nappaan vielä Pupun talutettavakseni, vaikka taitaa isoilla pojilla olla sen verran painoa, että menisivät hyvin vastapainona. Järkyttävää ajatella, että minä ulkoilutin poikien ikäisenä mm. kaveri labbista, jolla elopainoa oli 40kg kieppeillä, sekä naapuruston saksanpaimenkoiraa, afgaaneja, nöffiä ja kiinanpystykorvaa,sekarotuisia Oskua ja Tessua unohtamatta. Ei tulisi mieleenkään antaa pojille hihnan päähän yli 50kg painoista newfoundlandinkoiraa (KUVA) . Mutta silloin koiratkasvatettiin kovemmalla kurilla ja olivat ehkä siksi lapsenkin hallittavissa… Tai sitten ei

Apupojat lenkittää.

Lisään vielä loppuun koirien ruokamäärät talteen, jos tässä vaikka tulee lähtö ja isäntä joutuu ruokkimaan (ehkä pitäisi pojille ennemmin opettaa ruuan annostelua ).

Ilo
50g/kerta (100g päivä)
Valmista murre-mix raakaruokaa

Naomi
90g/kerta (180g päivä)
Valmista murre-mix raakaruokaa

Pupu 250g/kerta (500g päivä)
Valmista murre-mix raakaruokaa

Uni
2-3dl nappulaa (4-6dl päivä)
n. 110g (pötkön loput) valmista Murre-mix raakaruokaa (220g päivä)
+ mahdolliset ruokien jämät

Ruoka pötkö otetaan jääkaappiin sulamaan aina, kun ottaa seuraavan pötkön käyttöön, eli aamulla ja illalla.Yksi pötkö painaa 500g.

Koiran arvoista elämää?

admin — Sat, 04 Sep 2010 18:02:24 +0000

Ilon ihottuma onneksi roihahti vaan kaulasta, mutta pahalta se näyttää. Maanantaina on varmasti eläinlääkärissä käynti taas. Tänään Ilo pestiin desinfioivalla shampoolla kauttaaltaan, jotta muu iho ei pahenisi ja ihottuma paikat taas voitelin Fuciderm*vet voiteella. Kipulääkettäkin annoin, sillä tuommoiset koiran kokoon suhteutetut isot ihottumat, ei voi olla kivuttomia. Toivottavasti eläinlääkäri keksii jotain joka auttaisi. En tiedä auttaisiko joku allergiaruokavalio, joillakin on auttanut, osalla ei.

Mutta kun neljännen kerran vuoden sisään hoitaa koiran hotspottia, joka aiheuttaa koiralle paljon vaivaa ja on nyt roihahtanut koko vartaloon, sitä miettii, onko tämä koiran arvoista elämää

Näppylää jatkuu kaulasta vatsaan, kainaloihin ja sisäreisiin.

Vatsan ja kainaloiden näppylää (ei näy kunnolla kuvassa)

Pahimmaksi roihahtanut kaula, iso ja kovettunut ihottuma. Kipeä, vuotava ja kutiava.

Tässä sitä taas ollaan, pönttö päässä. Riskinä muiden kohtien ärtyminen hankauksesta, mutta kaula on pakko suojata jotenkin. Suojaa ihottumaa myös Unin hoitoyrityksiltä.

Ilo ja ovet

admin — Thu, 02 Sep 2010 18:03:59 +0000

Ilolla on kummallinen päähän pinttymä. Jos pesuhuoneen ovi on kiinni, Ilo käy rapsuttelemassa ovea niin kauan, että se avataan. Ei koiralla sinne mitään asiaa ole, mutta auki se on saatava. Jos ovi on vain raollaan, niin silti Ilo käy kissamaisesti kynsillään avaamassa oven ja taas menemättä sinne sisään . Pesuhuoneessa on vesikuppi ja ovi on lähes aina auki, mutta joku ihme suljetussa ovessa iloa vaivaa.

Ilon hotspot sitten levisi koko alavartaloon. Kaulassa on taas pahin jälki, mutta näppylää on alavatsa ja reisien sisäsivuilla. Nyt on aloitettu täsmä isku lääkevoiteella ja desinfiointiaineilla, lääkärin aikasemmin antamien ohjeiden mukaan. Pantaa tai valjaita ei pysty käyttämään, joten Ilon on ulkoiltava vain pihamaalla.

Ilon jatkuvien hotspot ihottuen takia on joutunut miettimään jalostuskäyttöäkin. Ilolla piti alunperin teettää pennut jossain vaiheessa, mutta nyt olen sitä mieltä, että terveistä polvista ja silmistä huolimatta, tuo ihottuma on niin ikävä vaiva, etten halua levittää sitä yhtään enempää harjakoirakantaan, joka on muutenkin jo melko sairasta. Kun tuo Ilon ihottuma ei selkeästi ole kertaluontoinen, vaan uusiutuu useita kertoja vuodesta ja jota säätkin huonontavat, niin ei se ole kivaa elämää, etenkään, kun nuo avohaavat on kipeitäkin.

Muidenkin jalostuskäyttöä olen mietiskellyt. Naomi on nyt leikattu, joten sille ei pentuja tule koskaan olemaankaan, mutta samat sukujuuret jatkuvat mm. Naomin isän jalostuskäytöllä. Pupuakaan tulemme tuskin koskaan käyttämään. Pupun siskolla on addisonin tauti, joka on kai jotenkin perinnöllinen, lisäksi Pupun ulkomuotovirheetkin on semmoisia, ettei Pupu ole korvaamaton villakoirajalostuksen kannalta. Mutta Uni, jos terveystulokset sallivat, niin Unia tullaan käyttämään jalostukseen. Kasvattajaksi en aio ryhtyä, joten pennutus tehdään jonkun kennelnimen alle ja riippuen uudesta asunnosta (jota ei ole vielä löytynyt), pennut syntyvät varmaan jossain muualla, kuin meillä kotona. 12 pikku Unia olohuoneessa ei houkuttele

Ilolla taas ihottumaa ja tukka ajettu

admin — Mon, 30 Aug 2010 07:01:25 +0000

Kosteat kelit tuli ja Ilon iho reagoi siihen välittömästi. En taas muistanut kuivan kesän jälkeen, että pelkkä pissikäynti märällä nurmella saa hotspotin innostumaan. Sitten huomasin punaisen laikun kaulalla ja koira pääsi pesulle ja menetti taas turkkinsa. Turkin alta paljastui, että ihottumaa oli myös kainaloissa, juuri niissä paikoissa, missä kosteutta kerääntyy hautumaan. Tukatta nyt ilma vaihtuu ja puvut suojaa kastumasta, niin ei tarvii olla joka lenkin jälkeen föönaamassa turkkia.

Harjakoirilla monesti puhutaan karvaisista nakuista, joissa ei ole hirmuista eroa puuteriin. Niimpä ostin kuvia Ilon vatsapuolestakin 3kk karvoissa ja ajeltuna myötäkarvaan. Jos ajaisi vastakarvaan, niin kyllä Ilostakin hienon nakun saisi, puhumattakaan Naomista, jolla vielä väri edesauttaa, että näyttää kaljulta. Mutta ero karvaisen nakun ja puuterin välillä on hiuksen hieno, jos ollenkaan.

Kuvat suurenee klikkaamalla.

Ilo 3kk karvassa ja ajeltuna nakuksi (näyttelyyn, jos ois näin karvainen naku, se höylättäisiin ainakin partakoneella ja ehkä myös veetittäisi karvanpoistoaineella…)

Maha paistaa karvojen läpi ja on karvaton vatsakin…

Ilon ihottumaa kaulassa, samanlaista kainaloissa. Ei onneksi vielä ehtinyt pahaksi.

Ja koska on nakutettu, pitää pukeutuakkin pari viikkoa, kunnes karvaa alkaa olemaan suojaksi.

Kuvat vähissä

admin — Wed, 25 Aug 2010 13:47:39 +0000

On meillä kuvat tiukassa tytöistä, niitä ei ole tullut loman jälkeen oikein kuvailtua, kun Unikaan ei nyt käy kehissä, eikä sitä laiteta joka viikko. Itseasiassa kaikki koirat alkaa olemaan aikamoisia tursakkeita, kun viime viikolla sain flunssan, joka jatkuu ja jatkuu, enkä ole jaksanut laittaa koiriakaan. Eikä ole ollut ees pakko laittaa, sillä tursakkeisista turvista huolimatta, koirat on takuttomia. Unikin on pesty viimeksi Ristiinan/Rantasalmen näyttelyyn (!) eli joskus 30.7. Mutta käsiin ei ole osunut takkuja, että olisi tullut tarve pestä. Mutta kai se on pikku hiljaa laitettava kuntoon… Kuten myös harjakoirat.

Muutaman kuvan löysin joltain pellolla käynniltä, jolloin turpakarvat ei viellä olleet niin pitkät.

Ilpan vartaloturkkia alkaa olla, sillä se vaan sojottaa pystyssä, kun Naomilla laskeutuu kauniisti kylkiä pitkin.

Kaljumakkaran menoa.

Ja sit tää toinen älypää.

Koirista meillä kierii lähinnä vain Naomi ja Uni.

Mutta kieriskelyn jälkeen Unin turkki on aina täynnä maaperää, joka ei irtoa.

Osaa ne kulkea pellolla rauhassakin…

Barf, raakaruokinta taas…

admin — Thu, 19 Aug 2010 18:25:42 +0000

Ilon toipuminen on viimein alkanut… Tuntui että närästyslääkitys aiheutti sille lisäoksentelua, sillä se oksensi aina lääkkeen saatuaan. Kokeilin ilman lääkettä ja kappas, oksentelu loppui siihen. Tässä samalla siirsin osan porukasta täys raakaruualle. Vaikka nappula on helppoa ja halpaa, en jaksa sitä, että kahta tästä porukasta pitää silloin vähän väliä kiikuttaa eläinlääkäriin hiiva ym ongelmien vuoksi. Laskin, että lähinnä Ilo ja Pupu, on kartuttaneet eläinlääkärin huvijahtirahastoa 8 kertaa viimeisen vuoden aikana. Lisänä sitten ne kerrat, jolloin ei ole tarvinnut lääkäriin asti mennä, kun esim. hot spot lääke on löytynyt kotoa.

Koska olen raskaana ja laiska, syötän neidit valmis raakaruualla, lähinnä Murren murkinan pötköillä. ALussa käytössä on kana-mix täysiravinto, jossa on kaikki tarpeellinen. Jos homma toimii ja koirat voi hyvin, voin alkaa laajentaa valikoimaa. Koska neljän koiran barf ruokinta ei ole halpaa (paitsi jos eläinlääkärikulut jää pois ), Uni saa puolet myös nappulaa. Sillä kun ei ole mistään oikeastaan tullut mitään ja pitäähän nuo nappulatkin syöttää tynnyristä pois. Tälle porukalle valmis barffia kuluu kilo päivässä. Ihan älyttömän oikeaoppiseksi en ala, koirat voi saada myös joskus esim. kaupan maksalaatikkoa tms, kunhan on viljatonta.

Josko tämä tästä, Ilon tuskaa on ollut hyvin kurja katsoa, mutta onneksi nyt se vaikuttaa jo terveeltä. Vauhtia on ainakin saatu takaisin. Kuten myös Pupulle, joka aina herää kun ruoka vaihtuu pois nappuloista. Se on pihalla hullutellut, pomppinut onnessaan yksinään pehmolelu suussa ja leikitellyt sisälle menossakin.

Ilo jo parempana

admin — Sun, 15 Aug 2010 19:18:13 +0000

Eilen illalla Ilo sitten vielä oksensi isot oksennukset ja aamullakin vielä viihtyi ajoittain venyttelyasennossa. Nyt Ilo sai sitten närästyslääkkeen lisäksi vatsa-antibiootti Tylosin kuurin ja nyt lääkkeen alettua vaikuttaa, koira on viimein oma itsensä. Eli sillä oli närästystä ja jotain lievää vatsatautia. Nyt sitten jatkellaan lääkitystä ja toivotaan, ettei saada mm. närästyksestä jatkuvaa vaivaa.

Mietittiin isännän kanssa näitä koirien sairauksia, joita aina tasaisin väliajoin riittää. Ilo tuntuu imuroivan niitä eniten, on hotspottia, vatsatautia, närästystä, korvissa hiivaa ja tulehdusta, nyt tässä pienen ajan sisällä. Lisäksi ollut kurkku- ja virtsatulehdusta sun muuta. Pupulla ongelmana on lähinnä tuo hiiva, joka menee korviin ja aiheuttaa ihollekkin rapsutusta. Uni ja Naomi, on ainakin tällä hetkellä, terveimpiä, niihin ei oikein mikään iske, ehkä kerran vuodessa joku pikku kremppa.

Jokke ja Sanu kävivät katsomassa miten “heidän” koirat meillä voi . Sovittiin etukäteen, ettei huomioida koiria, mutta aikamoisen shown tytöt vetivät. Ne olivat niin iloisia jälleennäkemisestä, etteivät meinanneet rauhoittua millään ja muistaa, miten sitä pitikään tehdä, että saa rapsutuksia. Muutenkin Pupu oli aivan varma, että Jokke tuli juuri hänen takiaan ja aina tilaisuuden tullen hyppi Joken päälle. En tiedä oliko juoksulla osuutta asiaan vai innostuiko Pupu, että jes, viimein noi hakee mut kotiin

Iippa piippa taas kipeänä

admin — Sat, 14 Aug 2010 14:33:03 +0000

Ilo on taas kipeänä. Nyt sitä vaivaa mitä ilmeisimmin närästys. Koira on ollut tänään rauhaton ja viihtynyt erikoisessa venyttely/leikkiinkutsu asennossa pidempiäkin aikoja, sekä maannut oudoissa paikoissa. Eilen Ilo oksensi, mutta muita vatsavaivoja ei ole. Soitin eläinlääkäriinkin joka epäili viaksi selkää (!) mutta ei pitänyt eläinlääkärin tarvetta akuuttina, koska koira voi kumminkin muuten normaalisti. Särkylääkettä olisi voinut antaa. Itse en usko lainkaan tuohon selkään, sillä koira liikkuu ja pomppii normaalisti. Pieni muistikuva oli, että olin jostain lukenut tuosta närästyksestä ja piti sitten kaivaa netistä lisää tietoa ja aika laillahan tuo täsmäsi, etenkin tuo asento, joka viittaa ylävatsan ongelmiin. Hain sitten kokeeksi Ilolle Antepsinia, jota koirille annetaan närästyksessä ja tunnissa koiran tuskainen olo näytti häipyvän. Seurataan nyt toki tarkasti koiraa ja vien lääkäriin ensi viikolla, jollei nyt joku ihmeparantuminen tule.
Närästykseen viittaavat aikalailla myös Ilon pakonomainen tarve nuolla kaikkia pintoja, kuten lattioita maanisesti. Lisäksi kesällä oli ihme satunnaisia kerran päivässä oksenteluja ilman mitään muita oireiluita (silloin kyllä epäilin, että oli syönyt ehkä mökillä mitä lie örkkejä). Lisäksi Ilo saa joskus kummallisia kiljumiskohtauksia, joille ei ole löytynyt mitään syytä, kipuherkkänä tosin murunen jalan allakin voi tuommoista tehdä…

Nyt siistittynä

admin — Fri, 06 Aug 2010 19:18:07 +0000

Nyt on Pupu pesty ja siistitty vähän nätimmäksi. Tykkäsin Rantasalmen näyttelyssä harmaan Hallan korvista ja vetäsin Pupulle samanlaiset.

Pupun kuorinta

admin — Thu, 05 Aug 2010 19:09:10 +0000

Mökki kuvia tulee huomenissa, mutta nyt kuvia Pupusta. Nyörittyminen sujui hyvin ensimmäiset 4kk, mökillä huomasin, että koira oli niskasta, selästä, kyljistä ja hartioilta sekä reisistä päältä nyörillä, mutta pohjalta entisellä vanhalla takkupanssarilla. Kyselin neuvoja ja panssaria olisi pitänyt saksin halkoa pienemmäksi ja sitten taas pienemmäksi. Aloitinkin mökillä hommaa, mutta totesin sen tosi työlääksi, korppani ei tässä vaiheessa kestä tuntien työskentelyä turkin kanssa. Pahimmillaan halkomista olisi saanut jatkaa puolisen vuotta. Niimpä oli pakko luopua nyörihaaveesta, enkä tiedä toteutuuko se koskaan.

Tänään sitten aloin ajelemaan Pupulta turkkia pois niskasta alkaen ja koira kuoriutui turkistaan. Oli kuin olisi jotain lammasta ajellut, turkki lähti isoina laattoina irti. Haju oli myös mielenkiintoinen. Vaikka nyörit ei omaan nenään haisseet, niin irti leikattu karva haisi ihan navetalta… Pupulle leikkaaminen oli aika tuskaisaa, sitä kutitti hirmuisesti, jalka vaan vipatti turkkia ajaessa.

Nyt tukka on poissa, ne kohdat yritin säästellä, joista sain karstalla turkin auki. Huomenna pesu ja siistiminen, ettei ihan koomiselta näytä.

(Pupu on myös juoksussa, se aloiti juoksunsa tarkasti 4kk edellisestä eli 3.8.2010, edellinen 2.4.2010)

Pikku hiljaa, pala palalta…

Kuin villapaitaa riisuisi

Kohta valmis.

Pupun turkista irtosi kokonaisia laattoja.

Pupu nauttii nakusta olosta, huomenna vielä pesu ja jäljelle jääneiden karvojen siistiminen.