Nyt siistittynä
Nyt on Pupu pesty ja siistitty vähän nätimmäksi. Tykkäsin Rantasalmen näyttelyssä harmaan Hallan korvista ja vetäsin Pupulle samanlaiset.
Pupun kuorinta
Mökki kuvia tulee huomenissa, mutta nyt kuvia Pupusta. Nyörittyminen sujui hyvin ensimmäiset 4kk, mökillä huomasin, että koira oli niskasta, selästä, kyljistä ja hartioilta sekä reisistä päältä nyörillä, mutta pohjalta entisellä vanhalla takkupanssarilla. Kyselin neuvoja ja panssaria olisi pitänyt saksin halkoa pienemmäksi ja sitten taas pienemmäksi. Aloitinkin mökillä hommaa, mutta totesin sen tosi työlääksi, korppani ei tässä vaiheessa kestä tuntien työskentelyä turkin kanssa. Pahimmillaan halkomista olisi saanut jatkaa puolisen vuotta. Niimpä oli pakko luopua nyörihaaveesta, enkä tiedä toteutuuko se koskaan.
Tänään sitten aloin ajelemaan Pupulta turkkia pois niskasta alkaen ja koira kuoriutui turkistaan. Oli kuin olisi jotain lammasta ajellut, turkki lähti isoina laattoina irti. Haju oli myös mielenkiintoinen. Vaikka nyörit ei omaan nenään haisseet, niin irti leikattu karva haisi ihan navetalta… Pupulle leikkaaminen oli aika tuskaisaa, sitä kutitti hirmuisesti, jalka vaan vipatti turkkia ajaessa.
Nyt tukka on poissa, ne kohdat yritin säästellä, joista sain karstalla turkin auki. Huomenna pesu ja siistiminen, ettei ihan koomiselta näytä.
(Pupu on myös juoksussa, se aloiti juoksunsa tarkasti 4kk edellisestä eli 3.8.2010, edellinen 2.4.2010)
Pupun turkista irtosi kokonaisia laattoja.
Pupu nauttii nakusta olosta, huomenna vielä pesu ja jäljelle jääneiden karvojen siistiminen.
Ristiina ja Rantasalmi näyttelyt
Molemmat näyttelyt oli Unin käytöksen puolesta erikoisia. Koira nimittäin käyttäytyi aivan uskomattoman rauhallisesti ja kulki kehässäkin hyvin hillitysti ja rauhallisesti. Rantasalmella ehkä jo liiankin rauhallisesti. Olisi varmaan pitänyt innostaa sitä liikkumaan, mutta eihän sitä tajunnut, kun tavallisesti on vain jarrutellut hihnan päässä.
Raskauteni takia Uni jättäytyi nyt näyttelytauolle, turkki tosin päällä pysyy, että jos joku haluaa Unia kiepauttaa kehässä, niin koira on kyllä kunnossa. Ristiinassa tuomari juoksutti ja juoksutti niin monta kierrosta, että epäilin halkeavani siihen paikkaan, joten minun juoksuttamiset on juoksutettu. Ilmeisesti yritellään sitten messariin palailla, jompana kumpana päivänä…
Molemmista näyttelyistä oli tuliaisena paras narttu-2 sijoitus, toisesta sertin kanssa ja toisesta vara-sertin kanssa.
Ristiinan näyttelyssä tuomarina oli Inga Siil, Viro
Lovely black bitch in very nice type and size. Very well balanced. Long feminine head with lovely typical expression. Excellent neck, topline, tail set and carriage. Balanced angulations. Very good body. Excellent coat quality and colour. Lovely poodle temperament. Moves very well from all sides.
Ihana musta narttu erittäin hyvää tyyppiä ja kokoa. Erittäin tasapainoinen. Pitkä feminiininen pää jossa kaunis tyypillinen ilme. Erinomainen kaula, ylälinja, hännän kiinnitys ja kanto. Tasapainoiset kulmaukset. Erittäin hyvä runko. Erinomainen karvanlaatu ja väri. Ihana villakoiran temperamentti. Liikkuu hyvin joka puolelta.
PN-2, sert
Rantasalmi, tuomarina Tuula Plathan
Tyylikäs narttu, jolla elegantti pää ja tulinen ilme. Hampaisto voisi olla puhtaampi, hyvä purenta. Hyvä eturinta tämän ikäisellä, kaunis ylälinja ja häntä. Hyvät reidet, matalat kintereet, kauniit sivuliikkeet. Hyvä turkki.
PN-2, vara-sert
Uni Ristiinan näyttelyssä, jossa meno oli hyvin kaunista ja hillittyä.
Uni Rantasalmen näyttelyssä. Kiitos Elinalle trimmistä, koirasta tuli paljon nätimpi!
Uni lähes hinattavana perässä… EI todellakaan normaalia.
Lomalta palattu
Lomalta on viimein palattu ja blogiinkin laitellaan päivitystä mm. kahdesta näyttelystä sekä muita lomakuvia, kunhan saadaan hieman kotiuduttua.
Lomakoirat
Mökkireissua ennen Ilo käytettiin vaihteeksi lääkärissä, koska oikea korva roikkui niin pahasti alaspäin. No sieltähän löytyi taas kokkia ja hiivaa, oikeasta pahemmin. Huoh… Pupu ja Ilo, aina ton hiivan kanssa taiteilemista. Mutta nyt sitten Ilolla 3 viikon kuuri tipoilla ja nyt viikon jälkeen alkaa jo korvatkin nousta entiseen korkeuteensa.
Mökkielämää vietettiin järjettömissä hellelukemissa (+30-34) Uni keksi järven ja uimisen. Noilla helteillä ei voinut tuskaista koiraa kieltää, joten selvittelin turkkia sitten iltaisin.Uni sai myös Pupun tulemaan veteen kahlailemaan. Pupun turkille vesi tekee vain hyvää hoitaen nyörejä. Nyt Pupun turkki on niin nyörittynyt, ettei sitä enää saisi kammalla avattua. Muutamaa kohtaa lukuunottamatta nyörien väleissä iho näkyy hyvin.
Löytyi myös paikka, missä Uni käyttäytyi rauhallisesti. Se istui yli puolen tunnin veneratken hiljaa paikallaan katsellen maisemia! Odotin paljon pahempaa katastrofia
No huomenna ois Unin avaus, pesu ja trimmaus viikonlopun näyttelyputkea varten. Taitaa olla viimeinen näyttely ennen mun vauvaloma taukoa, miettinyt olen, jos palattaisiin sitten messariin… Tauolla kätevästi voisi ottaa lonkkakuvatkin. EN nytkään tiedä saanko esitettyä koiraa noissa näyttelyissä, mutta toivottavasti on apukäsiä.
Naomin mielestä lämpötila alkoi olla just sopiva siinä kolmenkympin paremmalla puolella. Yleensä makasi tuossa takanaan portaalla auringonpaisteessa…
Niin lähellä, niin kaukana… Millä ihmeellä tuon ruuan saisi järvestä pois??
Pupu istuskeli mökillä hassusti, kuin pikkupentu. Nyörit jaloissa näyttää jo hyviltä ja muutenkin tukka on hyvin tiiviisti nyöreillä.
Tässä pikkasen työmaata muuttaa kauniiksi näyttelykoiraksi.
Taistelevat metsot… eiku nuudelit.
Uni sai houkuteltua Pupunkin järveen kahlailemaan, syvemmälle Pupua ei saanut.
Uni uimari järvessä, eka koiramme joka osaa oikeasti uida eikä räpiköi paniikissa. Pupukin näytti osaavan oikean uintityylin, kun vein hihnalla syvemmälle.
Oletko haaveillut isovillakoirasta?
Oletko joskus haaveillut näyttelyturkkisesta isovillakoirasta, mutta miettinyt miten osaisit ja jaksaisit turkin hoidon? Nyt sinulla olisi mieletön mahdollisuus päästä kokeilemaan isovillakoiran turkinhoitoa, harjausta, pesua, kuivausta ja konetöitä!
Pakettiin kuuluisi nuori takkuikäinen isovillakoira, kädestä pitäen opastus sekä välineet (harjat, turkinhoitoaineet, vedet, fööni sekä trimmeri).
Kysele vapaita aikoja.
Tässä pakettiin kuuluva isovillakoira ennen laittoa.
Koirien lepoloma
Itse vietimme viikon loman rentoutuen Siuntion kylpylässä ja onnekseni sain sijoitettua koirat veljeni huomaan. Hoitopaikan saaminen neljälle, joista kaksi on ylienergisiä, oli hyvin haastavaa, vaikka kyselin joka puolelta. Näyttelykausi ja lomat oli kuumillaan, joten kaikki oli jossain. No hullu astmainen ja koiraton veljeni lupautui ottamaan kaikki neljä, jos en saisi niitä muualle jaeltua. No maanantaina vietiin sitten “Terapiakoirat” lomailemaan veljelleni (tosin epäiltiin, että veljeni tarvitsisi terapiaaa entistä kipeämmin tuon viikon jälkeen).
Koirat oli viettäneet kaikin puolin ilmeisen rentouttavan loman täysihoitolassa. Haimme tänään neljä hyvin levännyttä ja rauhallista koiraa. Ei ole mennyt vuosien työ koirankoulutusopeista puhuessa, koska koirat olivat saaneet ensi luokkaista hoitoa ja koulutusta. Unin haukkuminen ja hössöttäminen oli vähentynyt, ilman minkäänlaista väkivaltaa, pelkästään jättämällä sen hössötykset huomioimatta. Koiria hakiessakin se hiljeni muutaman haukahduksen jälkeen ja hössötti hyvin vähän, eikä edes hyppinyt! (siis Unin vähän on normi koiralle aika paljon
). Naomi oli ainut, joka oli kai tullut “takapakkia”, neiti oli nimittäin käyttänyt häikäilemättä hyväkseen sohvalle ja syliin nostopalvelua, jollaisesta se saa kotona vain uneksia…
Ilo oli saanut viikon aikana jonkinlaiseen lämpöhalvaukseen viittaavia oireita, mutta siitä selvitiin hyvin vähällä. Mietin kyllä oliko se vain harjakoirien kokeilua, että oisko päässyt vaikka sylikyytiin vai oikea lämpöhalvaus. Ilo oli nimittäin paneutunut lenkillä varjoon makaamaan ja hihnasta vedettäessä raahautunut…
Veljeni oli tehnyt myös hulvattoman hauskan kuvasarjan koirien deaktivointilomasta. Deaktivointi siksi, että koirien stressitasoa laskettiin alas, kun ne eivät päässeet riehumaan ja juoksemaan koko viikkona, vaan elivät rauhaisaa koiran elämää. Jatkamme veljeni aloittamia oppeja kotona ja katsotaan pysyykö saavutetut tulokset (poikien koulutus on ehkä haastavinta tässä tapauksessa…).
KOIRIEN LOMAKUVAT TÄSTÄ LINKISTÄ

Veljeni sai oikein kuntoloman vaimonsa kanssa. Neljä kertaa päivässä lenkille tämän porukan kanssa
(Kuvaaja: Naapuri)

Opit haltuun. (Kuva: Jouko Huovinen)
Kesä ja kuumuus…
Jestas, mitä lämpöjä on pitänyt! Olimme alkuviikon Parkanossa mökkeilemässä ja helteistä huolimatta, isot koirat juoksi maalla hullun lailla. Ne oli pakko hetkittäin sulkea sisälle, etteivät saaneet lämpöhalvausta. Iso maatilan päärakennus oli onneksi vilpoinen kuumimmillakin ilmoilla. Harjakoirat taas nauttivat näistä ilmoista, ne makaavat aurinkoisissa ja lämpimissä paikoissa läähättämättä.
Hyttyset ja erityisesti paarmat kiusasivat koiriakin, erityisesti isojen koirien ympärillä pyöri paarmojen armeija. Suihkuttelin koirien selkäpuolille ihan OFFia, niin vähän auttoi.
Ilo näytti suuren metsästäjän taitonsa. Se bongasi pusikosta rastaanpoikasen, jonka sain pelastettua Ilon riepottelulta. Rastaanpoikanen näytti vahingoittumattomalta, kun pinkoi pensaisiin piiloon. No rastaanpoikanenhan on Ilon päänkokoinen otus, että tuskin Ilo on sille pahaa vahinkoa edes saanut.
Nyt kun helteet vain pahenee, koirat on olleet melkoisen rauhallista porukkaa. Uni porukan ainoana, osaa mennä pesuhuoneeseen viilentämään itseään.
Hamsterimme Yoda, vietiin maanantaina eläinlääkäriin lopetettavaksi. Reilusti yli 2 vuotias otus, oli mennyt jo huonoon kuntoon ja oli enää pelkkää luuta ja nahkaa.
Uni näyttää miten kesästä nautitaan!
Ja sitten taas mennään lämpöhalvauksen uhallakin…
Ilo, Suuri Metsästäjä, tarkkailee rastaiden touhuja ja teki satunnaisia syöksyjä aikuisia lintuja kohti, onnistumatta.
Naomi, niin omana itsenään, tuon katseen kohtaa hyvin usein päivittäin.
Julia, nelivarvaskilpikonna nauttii kesän antimista.
Heka, tunisiankilpikonna, pääsee ulos vain lämpimillä keleillä, joita on nyt viime viikkoina riittänyt. Tällä hetkellä ollaan ihan tunisian lämmöissä.
Pupu vielä vähän märkänä, korvan alapuolella näkyy vaaleina kaksi ihka oikeaa ensimmäistä nyöriä. 3,5kk turkille ei ole tehty mitään muuta kuin pesty ja nyt odotus palkittiin. Karvanpituus noin 5cm.
